FAMILY

FAMILY

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Florida- the sunshine state

En yhtään ihmettele miksi Amerikanperheeni haluaa vähän väliä Floridan kotiinsa visiitille, vaikka vain viikonlopuksi. Niin on hulppea talo heillä ja vitsi mikä paratiisi koko paikka! Enkä ihmettele miksi kaikki vanhukset haluaa tänne, ei kolota paikkoja kylmän sään takia kun ympäri vuoden on n.+25. Iltapäivisin tulee yleensä sadekuuro- niinkuin tänäänkin- ja se pitää luonnon vihreänä. 

Kolmen tunnin lento ei oo mitään jos pääsee totaalisen erilaiseen ympäristöön. Nettiyhteys prakas iltapäivään saakka, joten yhteydenpito Suomeen takkusi aluksi. Päivä meni leppoisasti uima-altaalla ja iltapäivällä käytiin kylillä. Tätä samaa jatkuu seuraavat 4 päivää :-)


Takapihan uima-allas alue ja ulko keittiö




Kukkaloistoa ja väriä synkkään Suomeen!


Radenka lähdössä baanalle :-) talon etuosa, oikealla palmujen takana on vieraille talo johon mä haluan muuttaan Samin ja lasten kanssa!


Rouva Maric kokkaa graniittipöytänsä äärellä. Mieletön keittiö!


Illallisella! Stephan ja Radenka. Hienoa olla täällä, ihan kuin olisin vaihto-oppilas ja nää mun Amerikan perhe!! Mä niin näen Sagan ja Kaiuksen hyppimässä uima-altaaseen. Tänne on tultava hiihtolomalla!

torstai 21. marraskuuta 2013

Talvirenkaita

Amerikanpojat laittaa nastoja Tiguanin tuliteriin talvirenkaisiin!!


Ei menny kun viisi tuntia korjaamolla. Vanteet ja renkaat oli erikseen, nastat pitikin tilata muualla ja nastotuksessa meni puolitoista tuntia....
Siinä se torstai päivä sitten vierähti mukavasti korjaamon muovipenkillä! Ja ilmainen nettiyhteys ei tietenkään toiminut ja TVkin oli rikki.

Mutta kyllä kelpaa ny ajella!

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Pakkaus alkoi. VOI EI!

Nonni. nyt se sitten tapahtui. 
Ensinnäkin, olen jäänyt koukkuun hapankorppuun ja Uusi Päivä ohjelmaan. Viime keväänä en voinut katsoa kuin puoli jaksoa, sillä tampesterin hoodit näytti liian tutuilta. Nyt seuraan ihanaa kaunista Helenaa (rängman) ja olen koukussa ohjelman ennalta arvattavaan juoneen. Sekä pukusuunnittelijan asuvalintoihin, jotka kyllä on välillä aivan käsittämättömiä. No, ehkä se on ollut lomalla ;-)


Mä aloin pakkaamaan. En siis ensi lauantain Floridan matkaa varten, enkä kahden viikon päähän Teksasin matkaa varten, enkä 2,5 viikon päästä olevaan Karibian risteilyyn. Vaan Suomen muuttoon!!!
Alkoi papereiden järjestely, mikä tavara kuuluu minnekkin, mikä menee roskiin, mikä menee autoon ja mitä tarvitaan jo tammikuussa Suomessa (villavaatteita). Valkoisessa pussissa on untuvapeitto :-D Rinkkaan menee kesävaatteet, kun hellelomat on ohi. Kiitospäivän loman lopuksi pitää koepakata auto, mikä mahtuu mukaan ja mikä ei… 


Huomenna menen talvirenkaiden vaihtoon. Nastarenkaat sai täältäkin tilaamalla ja ne kannattaa vaihdattaa ennen Suomeen lähetystä tai ensimmäisiä Amerikan myrskyjä.
Viime vuonna täällä oli jo tähän aikaan myllertänyt sandy myrsky, mutta tänä vuonna ei ole ihme kyllä vastaavia näkynyt. Mulle on jo riittänyt nää sääilmiöt tälle vuodelle! Saan sitä lunta ja pakkasta ihan tarpeeksi siellä Suomessa tammikuussa…




maanantai 18. marraskuuta 2013

Silvercup Studios and FIT

Perjantaina oli taas maailman hienoin päivä, kun pääsin vierailemaan New Yorkissa TV- sarjan kuvauksissa ja sokerina päällä tapasin yhden elokuvapukusuunnittelijan. Ajoimme Queensiin proffan kanssa ja maisemat manhattanille oli jälleen upeat :-)


Empire State Building kurkkii liikennemerkkien takana


Proffa aiheutti meidän matkaan vähän lisää jännitystä puhumalla kännykkään - poliisi pysäytti meidät! Tuli tämäkin koettua ihan oikeasti (eikä vain Sagan vilkkuvista kengistä ;-) kun valot vilkkuu takana ja megafoniin huudetaan ohjeita


Poliisi oli kiltti ja antoi meille ajo-ohjeet perille, sillä pysäytyksen vuoksi oltiin käännytty tieltä liian aikaisin. Päädyimme Silvercup Studiolle, jossa kuvataan torstai-illan sarjaa Person of Interest


Pukusuunnittelija ja puvuston päällikkö esitteli puvustoa, kertoi kuvausaikataulusta - joka on aivan järkyttävän kiireinen - vei kuvauspaikalle, lavasteisiin, esitteli käsikirjoittajan ja saimme syödä lounasta heidän cateringistä. Aivan fantastista. En ole ennen ollut esim. lentokoneen sisällä niinkun "leikisti"!




Silvertrucs- rekat vie kamaa eri lokaatioihin



Voisi monet ottaa opiksi heistä, kuinka rentoina ja avoimina he esittelivät työpaikkaansa ja kertoivat työstään, vaikka heillä oli miljoona muutakin asiaa tehtävänä saman päivän aikana. Kaikki oli ihan cool. Ja kiitti meitä, kun tulimme kuuntelemaan heitä!!


Ajelimme Manhattanille Fashion Institute of Technologyyn, jossa elokuvapukusuunnittelija Deborah Nadoolman Landis (kuvassa oikealla) piti meille luennon elokuvapukusuunnittelusta ja omasta työstään. Hän on elokuvaohjaaja John Landisin vaimo. Oli niin mahtavaa ja inspiroivaa, että mää en siis kestä. En siis kestä. 



Deborah on suunnitellut ensimmäisen Indiana Jonesin. Steven Spielberg ehdotti, että tehdään siitä vähän niinku vanhanajan seikkailuelokuva!


Tässä Indyn asukokonaisuutta ja mistä kaikki palaset koostuu


Ja mitä kaikkea yhden hatun suunnittelu ja valmistus pitää sisällään 


Lyömätön lause.


Oli niin upea esitys ja tulevat bisnekset sen ladyn kanssa (toivottavasti!) että oli pakko saada lasi viiniä. Kaikki halus kebab paikkaan syömään ja tämän näköinen oli mun glamour illallinen sinä iltana! Olenkohan koskaan saanut viiniä muovimukista, muualla kuin lentokoneessa??!


Empire State building loisti Amerikan lipun väreissä veteraanien viikon kunniaksi. 
Jestamandeera kun on hienoa olla täälä!

lauantai 16. marraskuuta 2013

Hartfordin tutkiskelupäivä

Tarkoituksenani oli torstaina heti aamusta alkaa pöyhimään Hartfordin kirjaston arkistoja, mutta historian keskus aukesikin vasta yhdeltä. Noooh, mietin mitäs tässä puuhaisi seuraavat kolme tuntia ja päätin käydä tutustumassa Watsworth Atheneum taidemuseoon. Sieltä oli lainassa viime näyttelyymme Beatrice Fox Auerbachin toimiston huonekaluja, mutta en ole itse känynyt museossa vielä. 

Kirjaston edustalla olevat ruusut eivät olleet hätkähtäneet parin viimeyön pakkasesta!


Hartfordissa on monta kaunista rakennusta, Watsworth Atheneumin lisäksi. Aurinkoinen päivä oli mitä parhain niiden kuvaamiseen








Kirjaston edustalla laitettiin puihin jouluvaloja….



… ja laitapuolen kulkijat kokoontuvat rappusille…


Hartford downtown


Upea arkkitehtuuri jatkuu museon sisällä!


Ja kokoelmat oli aivan mahtavat, miten en ole aikasemmin tullut tänne!!
 Sami, näin lähellä meitä olis ollut upea taidemuseo!




Beatrice Fox Auerbach, lady josta tein näyttelyn, on lahjoittanut museolle taidekirjaston



Samalla sai tutustua historiaan Amerikan orjista ja niiden vapautuksesta






Pari tuntia vierähti komeesti museossa ja viimeinen tunti luppoaikaa meni lounastaessa. Kätevää oli hakea kahvia Dunkin Donutsista ja ilmaisen nettiyhteyden vuoksi sain soitettua vielä Skypellä Samille ja lapsille


Vihdoin pääsin käsiksi yhteen lempi hommistani, arkistojen pöyhimiseen!

Perjantaina oli aivan huippupäivä New Yorkissa, siitä lisää myöhemmin kun olen saanut kuvat koneelle. Aurinkoista viikonloppua Atlantin takaa!


keskiviikko 13. marraskuuta 2013

lunta-pakkasta-aurinkoa

Eilen satoi ensilumi Andoveriin ja maisemat olivat kauniin vaaleat hetken aikaa. Joskin pakkasta oli satavarmaan koko päivän, suli lumi iltapäivään mennessä pois. Ah niin tuli musitot mieleen kun porskutin sateessa palaveeraan toiselle puolelle kampusta. Suunniteltiin Suomen ja Amerikan välistä vaihto-ohjelmaa, jos saataisiin säpinää näiden maiden välille :-)


Tänään aamu avautui eri merkeissä. Kaunis auringonpaiste ja kirpeä pakkanen oli vastassa töihin mennessä. Otan tämän sään ilomielin vastaan parin viikon synkän sateen jälkeen Suomessa. 
Jet-lagini on tullut vähän jälkijunassa. Illalla nukutti jo seitsemän aikaan ja pakotin itseni valvomaan jopa yhdeksään. Sitten heräsin ennen päivän valkenemista ja klassisesti nukahdin uudelleen just ennen herätyskelloa!


Väriä löytyy onneksi muutamista puista!


Lieneekö kelin kylmeneminen olleen asialla vai parin viikon tauko lenkkeilystä, kun tänään juoksin elämäni parhaan lenkin! Sitä vaan hölkötteli ylämäetkin matalalla sykkeellä, jotka normaalisti on täytynyt kävellä ettei ihan henki lopu. Komeeta sanon minä, hienoa että on sen saralla tullut jotain edistystä!

Huomenna menen Hartfordiin pöyhimään arkistoja ja tekeen tutkimustyötä. Kotimatkalla pitää piipahtaa talvirengas ostoksilla, kun meidän tiguania on vaikea lähtee kuljettaan Kotkan satamasta Tampereelle tammikuussa kesärenkailla. 
Perjantaina luvassa taas New Yorkia, olen ollut sieltä jo liian kauan pois ;-) 
Tapaan pari kuuluisaa leffapukusuunnittelijaa ja toivottavasti voin vähän suunnitella tulevia bisneksiä toisen kanssa! hihhiii!

maanantai 11. marraskuuta 2013

22 hour travel

Kakskyt kaksi tuntia meni ovelta ovelle, välillä Tellervon koti Helsingissä ja minun koti Andoverissa. Otin heti alkuun pitkällä lennolla punaviiniä, joten mukavasti ramasi ja puolet lennosta meni nukkuessa!
-
Travel between Tellervo's home in Helsinki and my home in Andover took 22 hours. I was clever and had red wine on my long flight and slept nearly half of the boring time in the plane! 


- Across the Atlantic -



Pirteänä saavuin maailman ihanimpaan kaupunkiin - eli New Yorkiin (yllätys) ja suuntasin metrolla bussiasemalle. Taskussa oli vain euroja, sekä kolme 25centin kolikkoa. Koditon reiska pakosta halusi kantaa laukkuni noin 10 porrasta alaspäin ja antaessani ainoat Ameriiikan rahat sain vastaukseksi sadattelua kun annoin liian vähän rahaa… kaikkea kanssa…
-
I arrived to the most wonderful city NYC and headed to the bus station in Manhattan. I only had euros in my pocket and only three 25cent coins. Homeless guy forced himself to carry my luggage about 10 steps down the stairs and was really upset when I gave him my last and only American money as it was not enough… apparently I should be ashamed of my self!


Talot on taas niin korkeita ettei mahdu kuvaan!
-
Again, buildings are so tall that they won't fit into the picture frame!


Menoa New Yorkin kaduilla-



Ensimmäisenä Suomeen tullessani tajusin, että tarvitsen heijastimen! Täällä sillä ei juurikaan ole käyttöä, kun kaikkialle mennään autolla ja New Yorkissa puolestaan vilkkuu valoja joka suuntaan.
Hyvin olin unohtanut Suomikodin asioita tässä ajassa... ei meinannut muistaa missä on kattilat tai leikkuulaudat keittiössä tai miten mennään lähimpään S-markettiin. Rapakelit oli myös uutta, käytin tuulipukua parin viikon aikana enemmän kuin täällä oloaikana yhteensä. 

Rapakeliä tai ei, sinne muutan parin kuukauden kuluttua. Yritän ottaa oppia Tellervolta, joka avaa ikkunan kun alkaa sataa, sillä se on niin ihanaa. Myös voi ihailla sadepisaroita ikkunassa, kun ne ovat kuin helmiä!
(kauankohan menee että saan itseni siihen modeen?!)
-

When I went to Finland the first thing I noticed was that I need a reflector! Over here we drive everywhere and walking in New York streets is full of lights. 
I had forgotten many things about home already- where are sauce pans and chopping boards in the kitchen or what was the way to the nearest supermarket. Continuous rainy weather was also new, I used waterproof outerwear more in two weeks than within my time in America. 

I try to change my attitude towards rainy weather and take my dear friend Tellervo as an example. She opens the window when it starts raining, as it is so nice. Also, you can look at the drops of water in the window, as they are like pearls!
(I wonder how long it will take for me to get into that mode?!)