Aamulla soitettiin perinteiset sunnuntai skype- soitot mammalle ja vaarille, nähtiin siinä samalla koiriakin :-)
Lähdimme ajelemaan kohti koillista, jossa sijaitsee Suomi talo, Finnish hall, noin puolen tunnin ajomatkan päässä meiltä. Katsoin netistä heidän kevään ohjelma kalenteria ja tänään oli tarjolla kahvia klo 12.30 jonka jälkeen oli yhdistyksen kokous. Päätin käydä tsekkaamassa lasten kanssa mikä meininki Suomi talolla on.
Paikanpäällä olijoiden keski- ikä oli noin 78 vuotta ja Suomen kieltä ei paljoa kuulunut. Ystävällisiä Amerikkalaisia oli kuitenkin paljon, joilla oli erilaiset Suomi kytkökset. Yksi herttainen rouva tuli jutelemaan lapsille suomeksi. Lapset joivat mehua ja ramppasivat keksi kupin äärellä vähän nolottavankin paljon. Häivyimme ennen kokousta, vaikka kovasti he olisivat halunneet kertoa paikan historiaa ja joku kuulemma kertoi kokouksessa Suomesta. Meillä oli vähän liian tuoreet muistikuvat siitä maasta, että oltaisi jaksettu muisteloita kuunnella...
Paluumatkalla räpsin kuvia Amerikan taloista. Tie oli kaunis ja hidas, ei posotettu motaria kertaakaan
Varokaa kaatuvaa rekkaa ;-)
Kotiin tulon jälkeen laitettiin ulkovaatteet päälle ja lähdettiin hakemaan Lauraa West Hartfordista. Siellä oli perinteisesti amerikkalaisittain kirkon pihassa lasten leikkipaikka, niin lapset sai purkaa energiaansa hetkeksi.
Huomenna taas työn ääreen aikaisin aamulla. Nähtäväksi jää, toimiiko tietokone ohjelmat, tuleeko netti tunnusta, näkyykö proffaa tänäänkään, ynnä muuta.
Ei se haittaa, mielummin olen kuitenkin täällä säätämässä näitä asioita, kuin Suomessa!
Hei ihanat ja oikein mukavaa alkanutta helmikuista viikkoa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti